Monet pohtivat, mikä sosiaalityössä on erityisen kuormittavaa ja miten työnohjaus voi olla apuna sosiaalialalla?
Antaako työnohjaajan sote-alan ammattipätevyys todella jotakin lisäarvoa työnohjaustilanteissa?
Uppoudutaan näihin mielenkiintoisiin kysymyksiin!
Sosiaaliala on tutkitusti kuormittavaa ja myös työnohjauksen juuret ovat lähtöisin alunperin sosiaalityön, kirkon ja terapeuttisen hoitotyön puolelta. Näitä työalueita yhdistää edelleen vaativa asiakastyö, joka on henkisesti raskasta.
Työnohjaus sosiaalialalla auttaa parhaimmillaan sosiaalialan työntekijöitä ymmärtämään ja hallitsemaan työn tuomia tunteita sekä ajatuksia paremmin. Rajan vahvistaminen omien ja asiakkaiden tunteiden välillä saadaan työnohjauksella usein selkeämmäksi. Tämä tukee työssä jaksamista ja ammatillista kasvua.
Kun sosiaalialalla resurssit ovat pienet, muutos on jatkuvaa ja kiire toistuvasti läsnä, ne estävät työntekijöitä auttamasta asiakkaitaan niin hyvin kuin haluaisivat.
Tämä ristiriita kuormittaa sosiaalialan työntekijöitä emotionaalisesti.
Työnohjauksen luonne muuttui vuosikymmenten myötä: työnohjaajan tehtävissä alkoi painottua kyky auttaa kuormittavan työn säätelyssä, vaikeiden asiakastilanteiden tutkimisessa ja ammatillisen kehityksen edistämisessä.
Sinua voisi kiinnostaa Materiaalipankissani oleva ilmainen miniopas haastavasti käyttäytyvien aikuisten kohtaamiseen.
“Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan sosiaalityöntekijän työ on yksi henkisesti haavoittavimmista ammateista terveyskeskuslääkärien, kodinhoitajien ja peruskoulun opettajien ohella. Lastensuojelutyö on puolestaan kaikkinensa erityisen rankka sektori.” Talentia.fi
Suomen työnohjaajat ry:n painopisteet sosiaali- ja terveysalalla
Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) Sote-työryhmä on tunnistanut ja kuvannut Sote-alan työnohjauksen painopisteitä.
“Sosiaali- ja terveysalan työnohjauksessa on tunnistettavissa erityispiirteitä, joiden näkyväksi tekeminen auttaa työnohjauspalvelua hakevan asiakkaan löytämään tarpeisiinsa vastaavaa työnohjausta. Usein Sote-alalla toivotaan työnohjausta, jonka fokus on spesifisti tai laaja-alaisesti sosiaali- ja terveysalan työn substanssissa.” STOry
Painopiste 1: Sote-alan substanssityön työnohjaus
- Työnohjaajan sote-alan tuntemus ja työkokemus on sote-alan työnohjausta tilaaville tärkeää
- Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta edellytetään lainsäädännön määrittelemiä ammattipätevyyksiä, joita valvoo Valvira.
- Asiakastilanteiden tutkiminen työnohjauksessa
- Työnohjaajan sote-alan ammattipätevyys tuo työnohjauksen tilaajalle lisäarvoa.
Painopiste 2: Sote-alan perustehtävä ja toiminnan laatu
- Sote-alan työnohjauksessa kannatteleva rooli korostuu – työnohjaajalta edellytetään ammatillista kompetenssia sekä halua ja kykyä olla kannattelevassa roolissa haastavienkin tunteiden äärellä.
- Sote-sektorilla käytetään julkista valtaa ja tehdään eettisesti vaativia ja yksilön henkilökohtaiseen elämään vaikuttavia sekä myös siihen puuttuvia päätöksiä.
- Työnohjattavan henkilökohtainen kokemusmaailma ja työtehtävään liittyvä sisältö tulevat lähemmäksi toisiaan työnohjauksessa.
- Sote-alan inhimillisesti kuormittava perustehtävä nostaa herkästi työyhteisöihin rinnakkaisilmiöitä, joiden tunnistaminen on työnohjauksessa hyvin tärkeää.
Lue myös: Työnohjaus sosiaali- ja terveysalalla
Kenelle sosiaalialan työnohjaus on tarkoitettu
Työnohjaus sosiaalialalla on vakiinnuttanut paikkansa ja sitä pidetään tärkeänä työnantajan maksamana työsuhde-etuna, mikä toteutetaan työajalla.
Työnohjausta on mahdollista toteuttaa työyhteisön työnohjauksena, ryhmätyönohjauksena ilman esihenkilöä, työparityönohjauksena tai yksilötyönohjauksena.
Työnohjauksessa asioita pääsee työstämään syvemmin kuin työporukan kesken, yrityksen ulkopuolisen koulutetun ammattilaisen kanssa.
Työnohjaus on tarkoitettu niille, jotka ovat kiinnostuneita muun muassa ammatillisesta kehittymisestään, työhyvinvoinnin säilyttämisestä, työstressin ja -uupumuksen pienentämisestä, uusien ratkaisujen löytämisestä ja vuorovaikutuksien parantamisesta työympäristössä.
Sosiaalialan työnohjauksessa on mahdollista läpikäydä myös asiakastapauksia ja niiden tuomia ajatuksia ja tuntemuksia.
STOry:n työryhmän selvityksen mukaan työnohjaajan sote-alan ammattipätevyys tuo työnohjaukseen lisäarvoa haastavien tunteiden kannattelijana ja eettisesti vaativan työn ymmärtäjänä.
Milloin työnohjausta tarvitaan sosiaalialalla
Työnohjaus ei ole vain ongelmatilanteiden purkamiseen vaan myös niiden ennaltaehkäisyyn.
Usein yksilötyönohjaukseen hakeudutaan akuutiin kriisin tai ongelman saattelemana tai esihenkilön kannustamana. Ryhmätyönohjaus voi puolestaan olla jo vakiintunut käytäntö työyhteisössä kuten monesti sosiaalialalla.
Työnohjausta tarvitaan moniin erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi:
- Töihin liittyvien tunteiden käsittelyyn turvallisessa ympäristössä
- Oman ammatti-identiteetin kehittämiseen
- Emotionaalisesti raskaiden asiakastapausten (case) käsittelyyn
- Mielekkyyden lisäämiseen työssä
- Ajanhallinnan selkeyttämiseen
- Työstressin ja -uupumuksen vähentämiseen
- Epäselvien työtilanteiden purkamiseen
- Uusien ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiseen ja testaamiseen
- Työssäjaksamisen tukemiseen
- Työyhteisön tai yhteistyökumppaneiden vuorovaikutuksen kehittämiseen
Suosittelen lukemaan myös: Onko sinulla hyvä ja toimiva työyhteisö?
Onko työnohjaus pakollista sosiaalialalla?
Mielenterveyslaki ja -asetus vastaavat kysymykseen lakisääteisestä työnohjauksesta: työnohjausta on tarjottava henkilöstölle, joka tuottaa kunnassa tai kuntayhtymässä mielenterveyspalveluita asukkailleen. Mielenterveyspalvelujen antaminen edellyttää toimivaa työnohjauksen järjestelmää.
“MIELENTERVEYSLAKI 4 § Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Mielenterveyspalvelujen antaminen edellyttää toimivaa työnohjauksen järjestelmää.” finlex.fi
Kaikilla työntekijöillä ei siis ole lakisääteistä oikeutta työnohjaukseen. Terveydenhuollon puolella lääkäriliitto on kuitenkin ottanut tavoitteekseen, että kaikilla lääkäreillä olisi mahdollisuus työnohjaukseen.
Työnohjaukseen osallistuminen ei ole rangaistus eikä se tarkoita, että työntekijä on tehnyt jotain väärin.
Jos työntekijä kokee, että häntä painostetaan työnohjaukseen tai ettei työkiireiltään ehdi osallistua työnohjaukseen, ne olisivat oivallisia asioita ottaa esille työnohjaajan kanssa. Mikäli työntekijä ei halua osallistua työnohjaukseen, kannustaisin pohtimaan syitä haluttomuuteen.
Jos työntekijä kokee, että ryhmätyönohjaus on syystä tai toisesta ahdistava ajatus nykyisessä työyhteisössä, hänen kanssaan voisi pohtia yksilötyönohjauksen mahdollisuutta.
Mitä työnohjauksessa tehdään
Paikan päällä tapahtuvassa työnohjauksessa varataan rauhallinen tila, joka on erillään työntekijän omasta tilasta. Näin saadaan fyysisellä etäisyyden kautta myös henkistä etäisyyttä omaan työhön.
Jäykkää palaveripöydän ääressä istumista pyritään välttämään.
Ryhmätyönohjauksessa työnohjaaja havainnoi ryhmää ja sen tunnelmaa ja avaa ohjauskerran. Avaus saattaa olla kuulumiskierros, jolloin ryhmätyönohjauksessa jokainen kertoo vuorollaan sen hetkisistä työtunnelmista niin paljon tai niin vähän kuin haluaa.
Esille nousevista asioista työnohjaaja auttaa valitsemaan kaikkia ryhmäläisiä koskettavan aiheen, teeman.
Kyseiseen teemaan uppoudutaan sillä kerralla syvemmin. Työnohjaajalla saattaa olla jokin teema myös valmiina työnohjauksen alkaessa, mikäli työntekijöiden keskuudesta ei sillä kerralla nouse keskusteltavaa aihetta.
Keskustelujen tukena voi olla myös pieniä toiminnallisia menetelmiä aiheen syventämiseksi kuten työnohjaajan tuomia kuvallisia kortteja tai pieniä esineitä. Taitavasti käytettynä toiminnalliset menetelmät rikastuttavat ja syventävät pohdintaa puhumisen rinnalla.
Käytän itse työnohjauksissa paljon visuaalisuutta oppimisen tukena. Haastavien tilanteiden käsittely saattaa toisinaan tarvita enemmän kuvallista ilmaisua, jos asioista on vaikea puhua.
Lue myös: Työnohjaus sosiaali- ja terveysalalla
Mistä tunnistaa hyvän työnohjauksen ja työnohjaajan
Työnohjaajakoulutuksen järjestäjiä on useampia ja koulutuksen on oltava Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) vaatimusten mukainen.
Olen STOry:n jäsen ja voit lukea lisää taustastani täältä.
STOry-nimike kertoo, että työnohjaaja on koulutettu Suomen työnohjaajat ry:n koulutussuositusten mukaisesti ja että hän on sitoutunut noudattamaan yhdistyksen eettisiä periaatteita. Yhdistykseen kuuluva työnohjaaja voi käyttää nimikettä työnohjaaja STOry.
STOry:n eettisiin periaatteisiin sitoutunut työnohjaaja edistää ja ylläpitää avoimuutta, luottamuksellisuutta, hyvää vuorovaikutusta ja ohjattavien oppimista. Lisäksi työnohjaaja huolehtii omasta täydennyskoulutuksestaan ja omasta työnohjauksen työnohjauksestaan.
Hyvä työnohjaaja ei anna valmiita vastauksia tilanteisiin, ei ole ratkaisemassa ohjattavien puolesta mahdollisia haastavia tilanteita työpaikalla eikä asetu kaikkitietävän rooliin vaikka olisi työskennellyt samalla alalla kauemmin. Nämä heikentävät ohjattavien omaa itsenäistä ongelmien ratkaisukykyä.
Työnohjaus ei ole terapiaa vaikka työnohjauksella on usein terapeuttisia vaikutuksia.
Hyvä työnohjaus ei ole sidottu aikaan. Vaikka työnohjaus on prosessinomainen ja kestoltaan usein vähintään 6 kk ja korkeintaan vuosia, jo yksi työnohjauskerta voi antaa paljon. Työnohjaajilla on usein myös 1-3 kerran koeaikakäytäntö, jonka aikana voi yhdessä tehdä päätöksen pidemmästä työnohjausprosessista.
On tärkeää, että työnohjaajan kanssa pystyy keskustelemaan avoimesti ja on kokemus siitä, että työnohjauksella on positiivisia vaikutuksia omaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Valitettavan usein työnohjauksen hinta määrittelee yhä liikaa tilaajalle ja on yksi ratkaisevista tekijöistä.
Eri aloilla työskennellyt työnohjaaja voi tuoda toisenlaisia ulottuvuuksia työnohjaukseen. Mikään ei velvoita työnohjaajalla olevan samanlainen työtausta kuin ohjattavillaan.
Lisätietoa työnohjaajan valinnasta voit lukea Suomen Työnohjaajat ry:n (STOry) sivuilta. Heillä on myös Etsi työnohjaaja -hakutoiminto, jonka kautta koulutettuja työnohjaajia voi hakea eri kriteerein. STOry avustaa sivuillaan pohtimaan, onko esimerkiksi työnohjaajan käyttämillä menetelmillä, hänen sukupuolellaan tai fyysisellä sijainnilla merkitystä työnohjaajaa valitessa.
Yhteenveto
STOry:n Sote-työryhmän mukaan työnohjaajan sosiaali- ja terveysalan tuntemus ja työkokemus on sote-alan työnohjausta tilaaville tärkeää. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta edellytetään lainsäädännön määrittelemiä ammattipätevyyksiä, joita Valvira valvoo.
Työnohjaus on usein työnantajan maksama.
Työnohjaus on tarkoitettu niille, jotka ovat kiinnostuneita muun muassa ammatillisesta kehittymisestään, työhyvinvoinnin säilyttämisestä, työstressin ja -uupumuksen pienentämisestä, uusien ratkaisujen löytämisestä ja vuorovaikutuksien parantamisesta työympäristössä.
Työnohjauksessa keskustelujen tukena voi olla pieniä toiminnallisia menetelmiä aiheen syventämiseksi. Hyvä työnohjaaja ei anna valmiita vastauksia tilanteisiin eikä ratkaise ohjattavan puolesta hänen asioitaan vaan auttaa ohjattavaa oivaltamaan asioita kysymysten, keskustelujen ja erilaisten menetelmien kautta.
Voisit myös pitää: Onko sinulla hyvä ja toimiva työyhteisö? & Työstressin varoitusmerkit ja hoito