Työnohjaaja on monille nimikkeenä vielä outo. Mitä työtä työnohjaaja oikein ohjaa? Miten työnohjaaja ohjaa työtä? Miten työnohjaus liittyy työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja ammatilliseen kasvuun? Mitä työnohjauksessa tapahtuu ja kuka työnohjausta saa?
Työnohjaus on viime vuosikymmenten varrella vakiinnuttanut paikkansa sosiaali-, terveys- ja opetusalalla, mutta vallannut paikkaansa upeasti myös muilla aloilla.
Työnohjaus on keskustelutukea koulutetun ammattilaisen ohjauksessa. Työnohjauksessa on mahdollisuus läpikäydä työssä esiin nousseita ajatuksia ja tunteita, oppia uutta sekä itsestään että muista ja kasvaa kaiken tämän myötä ammatillisesti. Työnohjaus on luottamuksellista keskustelutukea työasioiden ympärillä.
Työnohjauksessa työyhteisön yhteiset tavoitteet usein kirkastuvat, roolit jäsentyvät, oppiminen lisääntyy, yhteistyötaidot kehittyvät, tuottavuus ja kilpailukyky saavat kasvumahdollisuuden, ratkaisukeskeinen ajattelu kehittyy ja kaiken seurauksena työskentely alkaa sujua paremmin. Näiden ansiosta työtyytyväisyys usein nousee, sairaslomat vähenevät ja työntekijöillä on kevyempi olo työpaikoilla.
Jotta pääsemme käsiksi työnohjaaja -nimikkeeseen, palataan ajassa taaksepäin.
Työnohjauksen minihistoria
Työnohjaus syntyi Suomessa 50-luvulla alunperin sosiaalityön, kirkon ja terapeuttisen hoitotyön puitteissa. Varhainen työnohjaus on silloin ollut kokeneemmalta työntekijältä nuoremmalle kollegalle annettua opastusta ja koulutusta. Näitä työalueita yhdistää edelleen vaativa asiakastyö, joka on henkisesti kuormittavaa.
70-luvun puolella työnohjaajien koulutusta kehitettiin ja 80-luvulla työnohjauksen yleistyessä sitä alettiin käyttää yhä useammalla alalla. 90-luvulta lähtien työnohjausta käytettiin jo entistä enemmän myös liike- ja talouselämän alueella.
Työnohjaajasta tuli ammatillisen pohdinnan ammattilainen eikä enää koeta, että hänen tulisi olla kokeneempi samalla alalla.
Työnohjauksen yleistyessä aluksi hoito-, sosiaali- ja kasvatusalalle, siitä muotoutui muun muassa jatkuvan ammatillisen kasvun ja työn kehittämisen väline. Samalla ohjauksen luonne muuttui: työnohjaajan tehtävissä alkoi painottua kyky auttaa ohjattavaa kuormittavan työn säätelyssä, vaikeiden asiakastilanteiden tutkimisessa ja ammatillisen kehityksen edistämisessä.
Mitä työnohjaus on
Työnohjaukselle ei ole vielä kyetty luomaan kokonaisvaltaista teoriaa, joka sopisi laajasti työelämän eri alueille, mutta sitä on kehitetty psykoterapioiden teorioiden ja käytäntöjen pohjalta.
“Työnohjaus voi tietyissä tapauksissa olla lähellä terapiaa”, toteaa Aretai Oy:ssa Työnohjauksen käsikirjan kirjoittaneet työnohjaajat.
Terapiassa käsitellään ihmisen henkilökohtaista elämää kun taas työnohjauksen päämäärä on ohjattavan työn, työroolin ja ammatillisten suhteiden kehittäminen. Terapian rajamaat tulevat vastaan erityisesti yksilötyönohjauksessa, jossa on mahdollisuus käsitellä ihmisen henkilökohtaista elämää, tunnemaailmaa ja ihmissuhteita. Työnohjaajan tehtävä on auttaa silloin pohtimaan, miten yksityiselämän asiat vaikuttavat hänen työntekoonsa.
Työnohjaus on on useimmiten työnantajan maksama. Työnantaja voi olla esimerkiksi yritys, yhdistys tai kunta. Myös yksityishenkilöt ja yksinyrittäjät tilaavat työnohjausta ja maksavat sen itse suoraa työnohjaajalle.
Työnohjaus toteutetaan työajalla ja sen tavoitteena on luottamuksellisten keskustelujen kautta ylläpitää työhyvinvointia ja auttaa työntekijöitä kasvamaan ammatillisesti. Työnohjaaja on nimenomaan työnohjaukseen koulutettu ammattilainen ja työnohjaaja osaa auttaa ohjattaviaan ammattialasta riippumatta.
Työnohjaajan oma työkokemus alalta, jossa ohjattavat työskentelevät, ei ole merkityksellisin asia. On kuitenkin ymmärrettävää ja tavanomaista, että työnohjaajaa etsiessä haluaa hänellä olevan kosketuspintaa alaan, jossa itse työskentelee.
Muilla kuin omalla alalla työskennellyt työnohjaaja voi tuoda uusia näkökulmia työnohjaukseen.
Työnohjaus on prosessi, joka kestää usein vähintään 6kk. Yleensä työnohjaajat sopivat 1–3 kokeilukerrasta, joiden jälkeen tehdään päätös siitä, aloitetaanko työnohjaus vai ei. Mikäli sopimus työnohjauksesta tehdään, sovitaan myös siitä miten työnohjausta arvioidaan ja millaisin aikavälein. Tavallisesti arviointia tehdään puolen vuoden välein.
Tapaamiset ovat sovitusti paikan päällä tai etänä n. 3-4 viikon välein.
Työnantajan maksaessa työnohjauksen, heillä on sopimussuhde työnohjaajan kanssa. Sopimuksessa määritellään työnohjauksen tavoitteet, mutta työnohjaukseen osallistuvat tuovat aina esille omat toiveensa, joiden kautta työnohjausta räätälöidään ohjattaville sopivaksi.
Työnohjausta toteutetaan joko työyhteisön työnohjauksena, ryhmätyönohjauksena ilman esimiestä, työparityönohjauksena tai yksilötyönohjauksena. Työnohjaus parityönä sopii muun muassa tilanteisiin, joissa organisaatiossa kaksi henkilöä tekee samaa työtä ja haluavat yhteisen työnohjauksen.
Työnohjaaja ohjaa jokaista työnohjauskertaa, joka on kestoltaan n. 60 min – 2h. ohjattavien määrästä ja sopimuksesta riippuen.
Löydät tarjoamani työnohjaukset ja hinnat täältä.
Mitä työnohjauksessa tapahtuu
Paikan päällä tapahtuvassa työnohjauksessa varataan rauhallinen tila ja ryhmätyönohjauksessa istutaan useimmiten ympyrän muodossa, jotta kaikki näkevät toisensa ja keskustelu on luontevampaa.
Kankeaa palaveripöydän ääressä istumista pyritään välttämään kaikin tavoin.
Työnohjaaja havainnoi ryhmää ja sen tunnelmaa ja avaa ohjauskerran. Avaus saattaa olla kuulumiskierros, jolloin ryhmätyönohjauksessa jokainen kertoo vuorollaan sen hetkisistä työtunnelmista niin paljon tai niin vähän kuin haluaa. Esille nousevista asioista työnohjaaja auttaa valitsemaan kaikkia ryhmäläisiä koskettavan aiheen, teeman.
Kyseiseen teemaan uppoudutaan sillä kerralla syvemmin. Työnohjaajalla saattaa olla jokin teema myös valmiina työnohjauksen alkaessa, mikäli työntekijöiden keskuudesta ei sillä kerralla nouse keskusteltavaa aihetta.
Keskustelujen tukena voi olla myös pieniä toiminnallisia menetelmiä aiheen syventämiseksi kuten työnohjaajan tuomia kuvallisia kortteja tai pieniä esineitä. Taitavasti käytettynä toiminnalliset menetelmät rikastuttavat ja syventävät pohdintaa puhumisen rinnalla.
Mikään toiminnallinen tehtävä ei ole esiintymiseen linkittyvää eikä työnohjauskertoja tarvitse mahdollisen toiminnallisuuden puolesta pelätä. Ammatilliset työnohjaajat osaavat lukea ryhmää ja havainnoi miten ryhmä ja sen jäsenet suhtautuvat toiminnallisuuteen.
Toiminnalliset menetelmät ovat aina ohjattavien työhön ja heidän työrooliin kohdistuvaa oppimista. Tarkoituksena on tuoda lisäarvoa käsiteltävään aiheeseen eikä käyttää niitä viihdenumeroina tai työnohjaajan oman innostuksen ruokkimana. Ammattitaitoinen työnohjaaja osaa käyttää erilaisia työmenetelmiä ymmärtäen niiden tarkoituksen käsiteltävän aiheen syventämiseksi.
Mitä työnohjaus ei ole
Työnohjaajat eivät anna valmiita vastauksia tilanteisiin, eivät ole ratkaisemassa ohjattavien puolesta mahdollisia haastavia tilanteita työpaikalla eikä asetu kaikkitietävän rooliin vaikka olisi työskennellyt samalla alalla kauemmin. Nämä heikentävät ohjattavien omaa itsenäistä ongelmien ratkaisukykyä.
Työnohjaaja auttaa sen sijaan jäsentämään tilannetta ja löytämään siitä toimivia ja ei toimivia puolia. Työnohjauksessa saattaa myös tulla esille uusia ja yllättäviäkin näkökulmia ja toimintavaihtoehtoja, joita työnohjauksessa on mahdollista työstää.
Työnohjaushetket ovat turvallisia paikkoja ilmaista miten todella kokee oman työtilanteensa ja minkälaisia ajatuksia esim. työtehtävät tai asiakkaat herättävät.
Sinua voisi kiinnostaa: Onko työnohjaus lakisääteistä
Kuka voi toimia työnohjaajana
Työnohjaajakoulutuksen järjestäjiä on useampia ja koulutuksen on oltava Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) vaatimusten mukainen.
STOry-nimike kertoo, että työnohjaaja on koulutettu Suomen työnohjaajat ry:n koulutussuositusten mukaisesti ja että hän on sitoutunut noudattamaan yhdistyksen eettisiä periaatteita. Kyseisen koulutuksen saanut ja yhdistykseen kuuluva työnohjaaja voi käyttää nimikettä työnohjaaja STOry.
Olen STOry:n jäsen ja voit lukea lisää minusta täältä.
STOry:n eettisiin periaatteisiin sitoutunut työnohjaaja edistää ja ylläpitää avoimuutta, luottamuksellisuutta, hyvää vuorovaikutusta ja ohjattavien oppimista. Lisäksi työnohjaaja huolehtii omasta täydennyskoulutuksestaan ja omasta työnohjauksen työnohjauksestaan.
Suomen työnohjaajat ry:n suositusten mukaan työnohjaajakoulutukseen hakeutuvalta edellytetään:
1) Kokemusta työnohjauksesta tai sitä vastaavasta ohjauksellisesta prosessista, sekä
2) Ammatillista koulutusta ja tutkinnon jälkeistä työkokemusta vähintään 5 vuotta (ei ole määritelty alaa, jolta tutkinto tai työkokemus tulee olla)
Koska työnohjausta käytetään yhä perinteisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työpaikoilla, suuri osa työnohjaajien taustoista on ko. aloilta. Työnohjaajien käyttö yritysmaailmassa on kuitenkin hienosti lisääntynyt ja myös työnohjaajien ammatillinen koulutus alkaa olla monipuolisempaa.
Tarvitseeko työyhteisönne lisätukea? Voit olla minuun yhteydessä!