HANKALA TYÖKAVERI TYÖPAIKALLA, TYÖSTÄJÄTÄR

Hankala työkaveri työpaikalla?

Onko työpaikallasi hankala tyyppi, joka käytöksellään tuntuu sekoittavan koko paikan ja töihin on vaikea keskittyä? Hankala tyyppi saattaa todellakin romuttaa koko työyhteisön ilmapiirin ja aiheuttaa suuria vahinkoja.

 

Suomessa elää vielä tiukasti vaikenemisen ja kyräilyn kulttuuri, mikä ulottuu työpaikoille saakka. Omaa pahaa oloa saatetaan purkaa työyhteisössä väärässä paikassa, väärään aikaan, väärällä tavalla ja vielä väärälle henkilölle.

 

Siinä se vyyhti sitten jo onkin.

 

Ensimmäisissä työpaikoissaan olevat nuoret saattavat myös helposti ajatella kyräilyn kuuluvan kyseisen paikan työkulttuuriin ja mennä siihen mukaan. Työyhteisöasiantuntija Katriina Perkka-Jortikka kuitenkin uskoo, että keskustelevuus on tulossa työpaikoille ja hyvän ilmapiirin arvostaminen lisääntyy.

 

 

Hankala työntekijä työyhteisössä

Työyhteisöissä poikkeavat käytöstavat tai epätavallinen käytös tulkitaan yleensä hankalaksi. Pitkittyessään se vaikuttaa koko työilmapiiriin ja voi pahimmillaan romuttaa sen täysin. Filosofian tohtori ja työyhteisöasiantuntija Katriina Perkka-Jortikan mukaan työpaikoilla törmätään usein hallitsemattomaan vihamieliseen käytökseen.

 

Hankalan työkaverin vihamielinen käytös voi olla näkyvää huutamista, kiukuttelua tai ilkeilyä, joka puretaan tai käytetään mykkäkoulua. Mykkäkoulu luokitellaan myös henkisen väkivallan muodoksi. Jos toinen pitää lapsellista mykkäkoulua, ratkaisuun on vaikea päästä kuin sellaisen kanssa, joka huutaa tunteensa ulos kaikkien kuultavaksi.

 

Työyhteisösovittelun tohtori Timo Pehrman muistuttaa, että riitaan ei löydy ratkaisua, jos osallisten välinen suhde jää hoitamatta. Alkuun voidaan sopia vain, että osapuolet alkavat puhua keskenään. Puhe lisää ymmärrystä toista ihmistä kohtaan ja kun ymmärrys lisääntyy, kasvaa halu sovintoon.

 

“– Jos ihminen pystyy hyväksymään toisen ihmisen erilaisuuden ja siitä huolimatta arvostamaan tätä, konflikteja syntyy huomattavasti vähemmän.” Työyhteisösovittelun tohtori Timo Pehrman

 

Mikäli työntekijällä on omat tunnetaidot hukassa, hän voi kokea, että on helpompi olla puhumatta tyhmän työkaverin kanssa. Silloin hänen ei tarvitse katsoa peiliin eikä tehdä myönnytyksiä omaan käytökseensä. Usein hankalalla ihmisellä ei ole osaamista pohtia omaa käytöstään.

 

Kahden ihmisen välisessä ristiriidassa tulee kuitenkin aina katsoa molempia osapuolia. Molempien tulisi ymmärtää enemmän toisiaan ja tulla puoliväliin vastaan. Se ei ole vain toisen työntekijän tehtävä.

 

Suosittelen: Haastavan asiakkaan kohtaaminen

 

 

Hankalan työntekijän kohtaaminen

Intensiivinen kuunteleminen ja toisen ymmärtäminen ovat asioita, joiden kanssa pääsee jo pitkälle.

 

Jos tiedät joutuvasi kohtaamaan hankalan työntekijän, käytä apunasi vastaanottavaa kuuntelemista. Vastaanottavassa kuuntelemisessa ihminen aistii, että et vastusta häntä, et yritä vaikuttaa siihen miten hän asiat kokee etkä yritä asettua hänen yläpuolelleen.

 

Vastaanottavassa kuuntelemisessa tilanne saa jo toisenlaisen lähtöasetelman. Siinä ei olla heti napit vastakkain omien ajatusten ja kokemusten kanssa. Vaikka olisit hänen kanssaan täysin eri mieltä kaikesta mitä kuulet, hengittele syvään ja pyri asettumaan hänen asemaansa. Voit tarvittaessa kysyä häneltä tarkentavia kysymyksiä, jotta ymmärtäisit hänen näkökulman paremmin.

 

Sinun ei tarvitse olla hänen kanssaan samaa mieltä. Pelkästään toisen näkökannan ymmärtäminen helpottaa tilanteessa.

 

Hankala käytös ja vihaisuus lisääntyvät, jos siihen vastaa vihaisuudella.

 

 

Kenenkään ei oleteta luovan ystävyyssuhteita työkavereiden kanssa, mutta ammatillisessa ympäristössä kaikkien tulisi työskennellä sopuisasti keskenään.

 

Jos koet ettei hankala työntekijä ole vastaanottavainen kuulemaan sinua ja sinun näkökulmiasi yrityksistäsi huolimatta, on aika viedä asia esimiehelle. Esimies ei voi muuttaa asioita, joista hän ei ole tietoinen. Sen vuoksi on tärkeää viedä asiat mahdollisimman nopeasti hänelle ennen kuin työyhteisön ilmapiiri kärsii enempää hankalan työntekijän vuoksi.

 

Hyvä työporukka ja työilmapiiri on iso osa työssä viihtymistä. Joidenkin mielestä suurin tekijä. Yksikin hankala työntekijä voi romuttaa muiden viihtymistä, mikä alkaa vaikuttaa työssä jaksamiseen, tehokkuuteen, poissaolojen määrään jne. Hankalan työntekijän oikkujen purkaminen muiden työntekijöiden kanssa syö kaikkien energiaa ja työaikaa kun ajan voisi käyttää paremminkin.

 

Suosittelen lukaisemaan: Mitä tarkoittaa psykologinen turvallisuus työpaikalla

 

 

Esimiehen hankala käytös

Esimies saattaa käyttää pelkoa tai epävarmuutta vallan välineenä, jolloin hän ei huomioi alaisiaan, mitätöi ja alistaa. Tällainen kuluttaa työntekijöiden voimavarat nopeasti loppuun, ajaa sairauslomille ja voi johtaa lopulta työntekijöiden irtisanoutumiseen tai irtisanomiseen.

 

Esimiehen käytöksestä on hankalampaa mennä saman tien sanomaan. Tilanne on erilainen kuin kollegan kohdalla. Jos oma esimies on hankala ja hänen kanssaan kommunikointi tuntuu erityisen vaikealta, kannattaa lähestyä hänen omaa esimiestään tai kollegaa. Filosofian tohtori ja työyhteisöasiantuntija Katriina Perkka-Jortikka vinkkaa, että oman esimiehen käytökseen puuttumiseen kannattaa pistää työyhteisön kokenein ja vanhin tyyppi.

 

Psykologisiin henkilöarviointeihin erikoistuneen Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederström on huomannut, että monilla ihmisillä ei todellisuudessa ole oikeaa käsitystä itsestään ennen kuin se heille tutkitusti kerrotaan.

 

Käytöksestä on hyvä pitää myös kirjaa: mitä tapahtui, koska, missä ja kuka oli paikalla. Se helpottaa muistamaan asioita myöhemmin ja auttaa asioiden esille tuomista kun sen aika on. Konkreettiset esimerkit auttavat osapuolten ulkopuolista henkilöä tai sovittelijaa ymmärtämään myös mistä on kyse ja miten usein esimiehen hankala käytös on toistunut.

 

– Vaikeneminen on ihmisen luonnollinen tapa selviytyä. Näin työyhteisö on samalla osallinen kiusaamisessa ja sen mahdollistaja, työterveyspsykologi Siina Suikki toteaa. “Esimiehen kiusatessa yhtä tai muutamaa alaistaan, toiset ovat usein hiljaa. He voivat olla itse suosikkeja tai pelätä, etteivät joutuisi seuraavaksi kohteeksi. Määräaikaisena on myös vaikea asettua poikkiteloin.” Jos mikään ei muutu, käänny luottamusmiehen, työsuojelun tai HR-ammattilaisten puoleen.”

 

 

Mitä on epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Epäasiallinen kohtelu työpaikalla tarkoittaa sellaista käytöstä, jota ei voida pitää yleisesti hyväksyttävänä ja tahallisesti loukkaa toista. Epäasiallinen kohtelu ilmenee eri tavoin ja työyhteisön sisällä puhutaan usein työpaikkakiusaamisesta.

 

Työturvallisuuskeskuksen mukaan epäasiallinen kohtelu voi liittyä henkilöön tai työhön. Se on usein järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta yksittäisiä, lievempiäkin tekoja voidaan pitää epäasiallisena kohteluna. Epäasiallinen kohtelu voi olla sanallista tai sanatonta ja ilmetä myös eleinä tai ilmeinä.

 

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä voivat olla esimerkiksi:

  • vähättelyä tai sivuuttamista
  • eristämistä
  • henkilön yksilöllisten ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalaamista
  • uhkailua
  • lievää fyysistä väkivaltaa
  • työnjohtovallan ylittäminen
  • nöyryyttävä kohtelu
  • sovittujen ehtojen yksipuolinen muuttaminen
  • syrjiminen
  • suosiminen
  • työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu
  • työtehtävien perusteeton epätasa-arvoinen jakautuminen

 

Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan puututtava tilanteeseen mahdollisimman nopeasti saatuaan tiedon epäasiallisesta kohtelusta työpaikalla.

 

Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kuka tahansa työyhteisön jäsen joko yksin tai muiden kanssa ryhmässä. Kohteeksi voivat joutua sekä työntekijät että esimiehet ja epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä myös työyhteisön ulkopuoliset tahot kuten asiakkaat tai yhteistyökumppanit.

 

Työnohjauksessa on mahdollistaa käydä läpi työssä tapahtuvia haastavia tilanteita.

 

 

Miten käyttäytyä töissä?

Hyvään työkäyttäytymiseen kuuluu Työturvallisuuskeskuksen listauksen mukaan reiluus, huomaavaisuus, avoin ja rehellinen vuorovaikutus esimiehen kanssa sekä erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen.

 

Reiluna työkaverina suhtaudut ongelmatilanteisiin, muutoksiin ja itse työhön niin positiivisesti kuin mahdollista. Et etsi virheitä muiden tekemisistä, mutta uskallat ottaa rakentavasti hankalat asiat esille niiden kanssa, joita asia koskee.

 

Negatiivisuudessa vellomisen ja toistuvasti asioista valittamisen sijaan osaat katsoa säännöllisesti peiliin ja tuot rakentavasti epäkohtia esille esimiehellesi.

 

Huomaavaisuus on yksi tärkeä osa työyhteisössä toimimista.

 

Huomaavaisena työntekijänä tervehdit työkavereita, vaihdat muutaman sanan heidän kanssaan kiireenkin keskellä ja osaat pyytää apua kun sitä tarvitset. Olet luottamuksen arvoinen ja pidät kiinni lupauksista. Autat myös työkavereitasi ja ymmärrät miten erilaisia kaikki työntekijät ovat ympärilläsi.

 

Kaikki saattavat toimia hieman eri tavalla, mutta pääsevät kuitenkin samaan lopputulokseen.

 

 

Mihin pystyt työntekijänä vaikuttamaan

Työhyvinvointi on iso otsake, mutta pilkotaan sitä tässä hieman konkreettisemmaksi. Työnantajan olisi panostettava parhaansa mukaan henkilöstön hyvinvointiin esimerkiksi työoloja kehittämällä ja työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen sekä laadukkaaseen työterveyteen panostamalla.

 

Vaikka työhyvinvoinnista huolehtiminen olisi mukava vierittää kokonaisuudessaan esimiehille, työhyvinvointi on jokaisen työntekijän vastuulla. Jokainen pystyy vaikuttamaan omalla toiminnallaan sekä omaan että työyhteisön työhyvinvointiin ja sen vuoksi se on tärkeimpiä vaikuttamisen kohteita.

 

Sinulla on velvollisuus huolehtia omasta jaksamisestasi.

 

Omaan jaksamiseen, hyvinvointiin ja ammatilliseen kehitykseen tulisi suhtautua vakavasti. Paineet eri suunnista ja itsellesi asettamat korkeat odotukset voivat ajaa jaksamisesi äärirajoille. Saatat myös vaatia itseltäsi toisinaan liikoja suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme.

 

Terveytesi tulee olla aina etusijalla ja sinun tulee huolehtia siitä myös työpäivän aikana. Pidä sinulle kuuluvat tauot, jotta aivosi saavat levättyä ja lähde kotiin työajan päättyessä. Kukaan ei valitettavasti tule antamaan sinulle pokaalia siitä, että raadat hiki otsalla ylitöitä kun muut ovat jo lähteneet kotiin, harrastuksiin tai hakemaan lasta hoidosta.

 

Voisit tykätä: Milloin työstressi muuttuu haitalliseksi

 

Kiinnitä huomiota siihen miten irrottaudut töistä tai jääkö työasiat pyörimään päivän päätteeksi. Jos alat nipistämään aikaa sinulle mielekkäästä tekemisestä, jotta voit töiden jälkeen käpertyä sängyn nurkkaan peittojen alle, tee toimenpiteitä työssäsi samantien tai puhu esimiehesi kanssa työkuormastasi.

 

 

Jokainen työntekijä vastaa työyhteisön työhyvinvoinnista

Sen lisäksi, että pidät huolta hyvinvoinnistasi sekä töissä että vapaa-ajalla, asenteesi työpaikalla vaikuttaa paljon ympärilläsi oleviin. Olet saattanut huomata miten turhautuneen työkaverin tunnepurkaus on vaikuttanut myös sinun mielentilaasi negatiivisesti?

 

Varsinkin kiireisessä työssä työkavereiden huomioiminen jää vähemmälle kun kaikki keskittyvät omaan työhön. Pienillä huomioilla on kuitenkin suuri merkitys. Voit esimerkiksi antaa pienen positiivisen palautteen tai kehun työkaverille mistä tahansa tai kysyä tauolla hänen kuulumiset ja voinnit.

 

Jos työpaikan ilmapiiri tuntuu mielestäsi todella kireältä, mikään ei estä sinua muuttamasta tilannetta. Kireä ilmapiiri on saattanut syntyä puoliksi huomaamatta, jos kaikilla on tapana valittaa pienistäkin asioista ja kaikki moittivat selän takana toisiaan. Tee sinä toisin.

 

Pidä positiivista tai ainakin neutraalia ilmapiiriä yllä menemättä mukaan negatiivisuudessa vellomiseen ja anna positiivista palautetta muille sekä kasvotusten että selän takana.

 

Positiivisesti puhuminen muista saa sinut aina näyttämään mukavalta työkaverilta, koska muut ajattelevat että puhut varmasti hyvää myös heistä.

 

Sama pätee toisin päin. Jos joku valittaa sinulle koko ajan kaikista, mitä ajattelet hänen puhuvan sinusta muille?

 

Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisää työn mielekkyyttä

Vaikuttamisen mahdollisuudet lisäävät tutkitusti työn mielekkyyttä. Jos sinulla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhösi esimerkiksi työaikojen suhteen, töiden tekemisen järjestykseen, työnjakoon, työmenetelmiin, työtahtiin tai omien työtehtävien sisältöön, ota ne tutkittavaksi jos koet väsymisen merkkejä. Pohdi onko niissä jotain sellaista mitä voisit tehdä toisin tai eri aikaan päivästä oman mieltymyksesi ja jaksamisen mukaan.

 

Keskustele esimiehesi kanssa, jos koet vaikuttamisen mahdollisuudet vähäisiksi. Esimiehen tulisi käydä kanssasi tilanne läpi ja voitte yhdessä miettiä minkälaiset muutokset voisivat olla mahdollisia.

 

Sinua voisi myös kiinnostaa: Työstressin varoitusmerkit ja hoito