Onko työyhteisö hyvä ja toimiva vai sittenkin huono ja myrkyllinen? Oletko miettinyt mistä asioista hyvän työyhteisön tunnistaa? Esimiehen on myös tärkeää tarkkailla oman työyhteisönsä tilannetta ja tehdä muutoksia tarvittaessa. Hyvinvoiva työyhteisö on kaikkien etu! Tuleeko teidän työyhteisössä työntekijät mielellään töihin?
Toimivassa työyhteisössä työntekijät voivat hyvin, sairauspoissaolot ovat vähäiset ja työn ilo läsnä.
Hyvän ja toimivan työyhteisön tunnusmerkkejä
- kannustava ilmapiiri
- toimiva vuorovaikutus
- sopiva määrä työtehtäviä
- selkeät tavoitteet
- selkeät työroolit
- selkeät vastuualueet
- tiedon jakaminen
- tasa-arvoisuus
- oikeudenmukaisuus
- psyykkinen turvallisuus
Esimiehen tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa työpaikan psykologinen turvallisuus. Jos työntekijä kokee työn tökkivän, johtamisessa on usein puutteita.
“Tutkimukset ovat paljastaneet, että hoitoalalla esimiesten ja työntekijöiden sekä kollegojen keskinäiset epäystävälliset välit lisäävät uupumusriskiä huomattavasti enemmän kuin muilla aloilla. Potilaiden huono käytös ei vaikuta yhtä paljon, sillä ammatillinen ote suojaa.” tehylehti.fi
Vaikka kaikki ei olisi työyhteisössä aivan kohdallaan, on monia asioita joihin työntekijät voivat itse vaikuttaa. Työntekijöiden vastuulla on oman työnsä suorittamisen lisäksi muun muassa omasta työhyvinvoinnista kiinni pitäminen ja muiden huomioiminen työpaikalla. Läpikäydään niitä seuraavaksi hieman tarkemmin.
Työntekijän rooli työyhteisössä
Monesti esimiehen harteille halutaan heittää kaikki, mikä keksitään työyhteisössä olevan vialla. Jokainen voi kuitenkin päättää, miten käyttäytyy muita kohtaan ja edesauttaa ilmapiirin muutoksessa positiiviseen suuntaan.
On esimerkiksi hyvä tunnistaa, onko muiden tsemppaaja vai onko oma puhe usein negatiivinen. Asioiden ja toimintatapojen kyseenalaistaminen on hyväksi ja auttaa muutoksissa. Jatkuva negatiivisuudessa vellominen ei puolestaan ole kenellekään hyväksi.
Jokainen vaikuttaa omalla tavallaan työyhteisönsä ilmapiiriin.
Omien tunteiden kokeminen ja niiden ilmaiseminen ovat kaksi eri asiaa. Vaikka turhauttaa, se ei oikeuta käyttäytymään vihamielisesti toisia kohtaan.
Jokaisen tulisi opetella suojaamaan itseään terveellisiä rajoja asettamalla ja pitämään omista rajoistaan huolta. Aina löytyy niitä, jotka yrittävät hyppiä rajojen yli ja siksi rajojen jumppaamista on tehtävä säännöllisesti. On tervettä ja rohkeaa sanoa itseään loukanneelle henkilölle mitä hänen käytöksensä aiheutti.
Monet tarvitsevat vielä aikuisiässä peilejä käytökselleen, jotta ymmärtävät tekojensa seuraukset.
Suosittelen lataamaan Materiaalipankistani ilmaiseksi minioppaan: Miksi aikuiset ihmiset raivoavat meille työelämässä – miniopas heidän kohtaamiseen.
Kuormittunut työntekijä kyynistyy helposti. Hektinen työ voi aiheuttaa herkästi tunnepuolen muutoksia ja työntekijä saattaa huomata ärsyyntyvänsä nopeammin kuin ennen.
Kiire ja stressi eivät kuitenkaan ole asioita, joita pitäisi opetella sietämään enemmän vaan niihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Työstressiä voi hallita monin eri tavoin. Jokaisen on tärkeä tunnistaa omat työstressin varoitusmerkit ja löytää itselleen sopivat selviytymiskeinot. On tärkeää opetella omia keinoja hidastaa tahtia viimeistään silloin kun huomaa omat työstressin varoitusmerkit.
Myös omat huijarisyndroomaan viittavat ajatusmallit voivat uuvuttaa ja ahdistaa.
Suosittelen lataamaan Materiaalipankistani ilmaiseksi ekirjan: Huijarisyndroomasta eroon työssä ja vapaalla – yksi ajatus kerrallaan.
Miksi työyhteisötaidot ovat tärkeitä
Meihin vaikutta oman tunnemaailmamme lisäksi muiden käytös ja työyhteisön tunneilmapiiri. Yhden työntekijän jatkuva negatiivisuus alkaa jo tuntua ja rentous hävitä.
Jos työpaine kasvaa yli sietokyvyn, ilmapiiriongelmia voi syntyä mihin tahansa työyhteisöön. Vuorovaikutustilanteissa tartutamme toisiimme niin hyviä kuin huonojakin tunnekokemuksia.
Osaamme olla ilkeitä toisillemme myös hienovaraisemmin. Saatamme jättää toisen huomioimatta katseilla tai kännykkää selaamalla toisen puhuessa. Se voi näkyä myös jyräämisenä omalla ammatillisella näkemyksellä tai ohittamalla toisen huolenaiheet töistä toteamalla miten paljon vaikeampaa toisilla on. Kohtaamista ei silloin tapahdu.
Esimiehen vastuulla on puuttua häiriötekijöihin työpaikalla.
Työilmapiiri vaikuttaa olennaisesti työn tulokseen ja mikä tahansa häiriötekijä on nostettava pöydälle työrauhan säilyttämiseksi.
Vastapuolelle täytyy antaa mahdollisuus korjata käytöstään. Esimiesten on kuitenkin vältettävä liian pehmeää otetta.
Ammatillinen työkäyttäytyminen on keskiössä. Jos työyhteisössä ei pystytä keskustelemaan asioista ja suunta ei näytä paranemisen merkkejä niin paikalle on hyvä pyytää ulkopuolinen henkilö.
Työnohjaus, valmennus ja työyhteisösovittelu ovat tarpeen etenkin silloin, kun koko työyhteisö tarvitsee lisätukea. Jokainen voi myös kehittää vuorovaikutustaitojaan miettimällä omaa käytöstään: Kuuntelinko aidosti, mitä hän minulle sanoi? Olinko liian dominoiva, jolloin vastapuoli vetäytyi? Sainko asiani sanottua niin, että viesti ymmärrettiin?
Yhteenveto
Esimiehen vastuulla on suuri määrä liikkuvia osia ja rooleja, joissa hänen tulisi suoriutua. Vaikka olisi mukava laittaa kaikki esimiehen syyksi, työntekijät ovat myös vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan. Työntekijät voivat myös omalla käytöksellään muuttaa työilmapiiriä.
Omista rajoista kiinni pitäminen ja ammatillinen käyttäytyminen työpaikalla ovat ensiaskelia hyvään suuntaan. Jos haluaa jonkin asian muuttuvan ympärillään, on hyvä kysyä ensin itseltään: Onko jotain mitä voin itse tehdä asian eteen tai tehdä toisin?
Kuormittuneena emme pysty enää näkemään selkeästi, jolloin ammattilaisen apu voi olla paikallaan. Yksilötyönohjaus esimiehille on myös oiva väline saada tukea esimiesrooliin.
Tarvitseeko teidän työyhteisö lisätukea? Voit olla minuun yhteydessä matalalla kynnyksellä.