Työpaikkakiusaaminen vaikuttaa koko työyhteisöön ja sen hinta on kova myös työnantajalle, koska työteho heikkenee kokonaisvaltaisesti. Henkisen väkivallan muotoja ei aina osata tunnistaa kunnes vaikutukset alkavat näkyä.
Käydään läpi mitä henkinen väkivalta pitää sisällään ja mitä tulee tehdä, jos kokee työpaikkakiusaamista työpaikalla.
Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka ei toteudu fyysisessä muodossa. Sitä voi olla sen vuoksi myös vaikea tunnistaa, sillä siitä ei jää fyysisiä vammoja. Henkiseen väkivaltaan ei myöskään aina osata hakea apua.
Työpaikkakiusaaminen voi olla sanallista tai sanatonta ja ilmetä myös eleinä tai ilmeinä. Epäasiallinen kohtelu työpaikalla on toisen tahallista loukkaamista ja tarkoittaa sellaista käytöstä, jota ei voida pitää yleisesti hyväksyttävänä. Epäasiallinen kohtelu ilmenee eri tavoin ja työyhteisön sisällä puhutaan usein työpaikkakiusaamisesta.
Henkinen väkivalta työpaikalla
Henkistä väkivaltaa on monenlaista ja eriasteista. Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi syyttelyä, arvostelua, haukkumista, nimittelyä, eristämistä, välinpitämätöntä kohtelua tai väkivallalla uhkailua ja pelottelua.
Henkisen väkivallan seuraukset ovat psyykkisiä. Hyvin tyypillisiä ovat ahdistuksen, arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet sekä pelko tekijää kohtaan.
Henkinen väkivalta voi pitkään jatkuessaan vahingoittaa syvästi turvallisuuden tunnetta ja itsetuntoa sekä aiheuttaa masennusta. Se voi myös alkaa vääristää minäkuvaa.
On myös normaalia, että loukkaamme joskus tiedostamatta muita. Jos huomaa loukkaantuneensa, asia kannattaa pikimmiten ottaa puheeksi kyseisen henkilön kanssa väärinymmärrysten välttämiseksi. Muita ihmisiä kunnioittava henkilö ymmärtää usein toisen tulkinnat tilanteesta ja haluaa sopia asian.
Mitä on epäasiallinen kohtelu työpaikalla
Usein puhutaan epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla tai työpaikkakiusaamisesta kun kyseessä on näkemykseni mukaan useimmiten selvä henkisen väkivallan käyttö.
Kiusaaminen sanana tulisi jättää pois työelämästä ja samalla koulumaailmastakin. Jos puhuisimme henkisestä väkivallasta kiusaamisen sijaan, suhtautuisimmeko sen selvittämiseen eri tavalla?
Työturvallisuuskeskuksen mukaan epäasiallinen kohtelu voi liittyä henkilöön tai työhön. Se on usein järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta yksittäisiä, lievempiäkin tekoja voidaan pitää epäasiallisena kohteluna.
Epäasiallinen kohtelu ja häirintä voivat olla:
- vähättelyä tai sivuuttamista
- eristämistä
- henkilön yksilöllisten ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalaamista
- uhkailua
- lievää fyysistä väkivaltaa
- työnjohtovallan ylittäminen
- nöyryyttävä kohtelu
- sovittujen ehtojen yksipuolinen muuttaminen
- syrjiminen
- suosiminen
- työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu
- työtehtävien perusteeton epätasa-arvoinen jakautuminen
Nämä lasketaan työpaikkakiusaamiseksi. Satunnaiset erimielisyydet eivät ole luettavissa työpaikkakiusaamiseksi.
Eri arvioiden mukaan Suomessa 30–40% työntekijöistä on joskus kokenut jonkinasteista työpaikkaterroria, nälvimistä, vähättelyä tai jatkuvaa tarkoituksellista loukkaamista.
Epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit täyttävät näkemykseni mukaan henkisen väkivallan muodot. Esimiehen tulisi olla tietoinen kaikesta epäsopivasta käytöksestä, joita työntekijä kokee.
Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan puututtava tilanteeseen mahdollisimman nopeasti saatuaan tiedon epäasiallisesta kohtelusta työpaikalla.
Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kuka tahansa työyhteisön jäsen joko yksin tai muiden kanssa ryhmässä. Kohteeksi voivat joutua sekä työntekijät että esimiehet ja epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä myös työyhteisön ulkopuoliset tahot kuten asiakkaat tai yhteistyökumppanit.
Suosittelen lukemaan: Hankala työkaveri työpaikalla
Miksi työpaikkakiusaamista tapahtuu
Loukkaamisen tarve johtuu pohjimmiltaan ihmisen omasta itsekunnioituksen puutteesta ja julmuus on aina merkki psyykkisestä heikkoudesta.
Ilkeästi käyttäytyvältä ihmiseltä on turha kysyä miksi hän on ilkeä toista kohtaan. Jo kysymyksen asettelu antaa loukkaajalle mahdollisuuden syyttää muita omasta huonosta käytöksestään.
Tämä saattaa asettaa haastetta asian purkamiselle työpaikoilla. Kiusaaja voi väittää toisen käytöksessä olleen jotakin, minkä vuoksi hän itse toimi epäasiallisesti. Tämä on kuitenkin nurinkurista. Jokaisella on oikeus tuntea ihan mitä tahansa, vaikka silmitöntä vihaa. Mutta se miten käyttäytyy tunteen tullessa, on täysin oma asiansa. Mikään ei oikeuta loukkaamaan toista.
Toisen loukkaamiseen ei ole koskaan hyväksyttävää syytä, joten sitä on turha hakea. Kenelläkään itseään ja toisia kunnioittavallla ei ole mitään syytä kiusata muita.
Ihminen jolla on tarve loukata toista, on omaksunut toimintatavan usein huomaamattaan elämänsä aikana. Siitä on tullut osa häntä eikä hän välttämättä näe toiminnassaan mitään väärää. Hän saattaa jopa huutaa olevansa oikeutettu toimintaansa vihansa vuoksi. Mutta me tiedämme, ettei hänellä sellaista oikeutta tunteensa vuoksi ole.
Voiko työpaikkakiusaamisesta saada potkut?
Opaskirjan Kiusaajat kuriin julkaissut Kaarina Korhonen uskoo, ettei yhdelläkään suomalaisella työpaikalla ole varaa työpaikkakiusaamiseen.
“Potki työpaikkakiusaajat ensimmäisenä pihalle. Ilmapiirimyrkyttäjät tulevat nyt firmalle liian kalliiksi”, sanoo kiusaamista tutkinut Kaarina Korhonen.
Korhonen antaa työnantajille ohjeen, että kiusaajista pitää hankkiutua eroon mahdollisimman nopeasti ennen kuin firman sisäinen kriisinsietokyky romahtaa kokonaan. Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden energia menee työpäivästä selviämiseen. Kiusaamista seuraavat painivat huonon omantuntonsa kanssa ja heidänkin työtehonsa laskee. Tämä maksaa yritykselle aivan liikaa, Korhonen uskoo.
Esimiehen vastuulla on selvittää asia. Koska henkistä väkivaltaa on hankalampi todentaa, uskon hyvien työntekijöiden yhä vaihtavan useammin paikkaa kuin jäävän vuosiksi huonon työyhteisön keskelle. Mikään työ ei ole omaa terveyttä tärkeämpää.
Työnohjauksessani ollut työntekijä kertoi vasta kolmannella työpaikan vaihtokerralla löytäneensä työyhteisön, joka oli kannustava ja hänelle sopiva. Tähän oli mennyt muutama vuosi.
Voisit tykätä: Mitä työnohjaus on
Toisessa työyhteisössä tiedän nimettömiä vihakirjeitä lähettäneen työntekijän lopulta tunnustaneen tekonsa. Hän irtisanoutui jäätyään kiinni tai hänet erotettiin. Tarina ei kerro kumpi tapahtui, mutta työyhteisö sai lopulta rauhan. Tässä oli muiden työntekijöiden avoimuus omien huomioiden suhteen avainasemassa.
Tehy:n Työpaikkakiusaamiseen puuttumisen prosessi avaa selkeästi mitä tulisi tehdä ja missä järjestyksessä, jos kokee työssään häirintää ja kiusaamista eli henkistä väkivaltaa.
Jos huomaat työkaveria kiusattavan, hänet kannattaa ohjata ensisijaisesti esimiehen puheille ja tarvittaessa myös työterveyteen. Kannustan myös jakaa hänelle tämän kirjoituksen, Tehy:n puuttumisen prosessin mallin ja olemaan hänen tukenaan haastavassa tilanteessa.
Suosittelen seuraavaksi: Milloin työstressi muuttuu haitalliseksi