Koetko paljon stressaavia tilanteita töissä ja mietit koska stressin määrä muuttuu oikeasti haitalliseksi? On hyvää stressiä ja huonoa stressiä, joiden suurin ero on kesto.
Kasvaaksemme ja kehittyäksemme tarvitsemme toisinaan lyhytkestoisia stressitilanteita eli hyvää stressiä. Näitä voi olla erilaiset epämukavuusalueet, joille joudumme hetkeksi kunnes pääsemme taas mukavuusalueelle lepäämään.
Työstressi muuttuu haitalliseksi kun stressaava tilanne pitkittyy. Lyhytkestoiset stressitilanteet puolestaan auttavat meitä pääsemään kohti haluamiamme tavoitteita kuten esim. suoriutuaksemme haastattelutilanteissa tai esityksen pitämisessä.
Mitä stressi tarkoittaa
Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa meihin kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät meidän käytössä olevat voimavarat. Sen lisäksi että meille tulee paineita ulkopuolelta, voimme myös omilla ajatuksillamme aiheuttaa stressiä itsellemme.
Se mitä tunnemme tietyissä tilanteissa, johtuu siitä miten ajattelemme.
Tämän vuoksi ulkopuolelta tulevien vaatimusten lisäksi itselle asetetut vaatimukset ja odotukset voivat aiheuttaa stressiä. Voimme joko ylläpitää kokemaamme työstressiä tai opetella keinoja työstressistä irrottautumiseen. Irrottautumiskeinot ovat jokaiselle yksilölliset, koska kaikki kokevat stressiä hieman eri tavoin ja erilaisista tilanteista.
Mihin työstressi voi johtaa
Työstressi voi tutkitusti heikentää hyvinvointia ja lisätä mielenterveyshäiriöiden riskiä. Pitkään kestänyt stressitila voi tuoda mukanaan myös erilaisia kipuja, ruuansulatuksen toimintahäiriöitä, päänsärkyjä ja muistihäiriöitä. Stressi voi aiheuttaa näiden lisäksi aggressiivista tai apaattista käytöstä ja aiheuttaa levottomuutta sekä ahdistusta. Nämä ovat haitallisen ja pitkittyneen työstressin seurauksia.
Jos pitkittynyttä stressitilaa ei saada katkaistua, keho alkaa lopulta reagoimaan.
Joillekin kehon merkit ovat ensimmäiset varoitusmerkit, jotka huomaa. Tämä on tyypillistä niissä tilanteissa kun omaa kehoa, ajatusmaailmaa ja niiden viestejä ei osaa vielä täysin lukea. Onneksi oman stressin tulkinta on harjoiteltavissa oleva taito!
Emme voi kuolla stressiin itsessään, mitä jotkut pelätessään kysyvät. Väestötasolla työstressin yhteyttä sairastuvuuteen on tutkittu paljon ja todettu aikuisiän heikkojen elämäntapojen olevan suurempi tekijä. Hyvä perusterveys vähentää todennäköisyyttä stressin terveyshaitoille.
Lääketieteellisen aikakausikirja Duodecimin mukaan “Työstressistä kärsivillä on noin 1,5-kertainen riski sairastua mielenterveyden häiriöihin, 1,2-kertainen sepelvaltimotautiriski ja 1,1-kertainen diabetesriski. Sairaalahoitoa vaatinutta diabetesta, sepelvaltimotautia tai aivohalvausta sairastavilla työstressi on yhdistetty lähes kaksinkertaiseen kuolemanriskiin. Heillä stressi voi olla infarktin tai rytmihäiriön laukaiseva tekijä.”
Useissa tutkimuksissa on todettu stressin yhteys rytmihäiriöihin.
Lue myös: Milloin tarvitaan työnohjausta
Miten työstressiä voi hoitaa
Pystymme vähentämään stressiä arkisilla keinoilla ja harjoituksilla. Useissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin myös ammattilaisen apua. Pelkät lyhytkestoiset stressinhallinnan menetelmät kuten keinot laskea sykettä ja rauhoittaa hengitys eivät riitä, kun tarvitaan suurempia muutoksia työelämään.
Mieluisasta vapaa-ajasta ja harrastuksista kannattaa huolehtia. Arjen ja harrastusten suorittaminen eivät kuitenkaan auta vaan kannattaa pysähtyä pohtimaan, minkälaiset harrastukset ovat itselle oikeasti mieluisia ja rentouttavia.
Stressin tunteeseen voi vaikuttaa myös muuttamalla omaa ajattelua.
Sinua voisi kiinnostaa: Hiljaiset loparit auttaa asettamaan rajoja
Usein me stressaannumme kun pyöritämme menneitä tapahtumia mielessämme tai luomme uhkakuvia tulevaisuudesta.
Työpaikalla työstressiä vähentävät yhdessä sovitut työn tavoitteet ja selkeät tehtävänkuvat sekä reiluna koettu työnjako ja vastuut. Työstressiä pienentäviä tekijöitä ovat myös vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, itselle sopiva työmäärä ja työtahti, toimiva tiedonkulku sekä tasapuolinen, luotettava ja kuunteleva esimies.
Jokaisella tulisi myös olla oikeus säännölliseen työnohjaukseen työhyvinvoinnin säilyttämiseksi ja ammatillisen kasvun ylläpitämiseksi.
Eikö työnantajasi vielä tarjoa työnohjausta? Kerro siitä minulle!