HÄPEÄN ALKEMIA, TYÖNOHJAUS ETÄNÄ

Miksi meitä niin hävettää?

Hävettääkö sinua välillä niin, että haluaisit vajota maan alle? Se on monille tuttu tunne. Häpeä voi myös estää meitä tekemästä haluamiamme asioita.

 

“Suomalaisten kokema häpeä ei ole pelkästään historiasta johtuvaa, vaan elämme edelleen hyvin häpäisevässä ja erillistävässä kulttuurissa”, aloittaa Kaisa Peltola ja sai minut kuuntelemaan intensiivisesti hänen kirjansa, Häpeän alkemia.

 

Kirja heitti minut syvään päätyyn pohtimaan kulttuuriimme sitoutunutta häpeää.

 

Kirjaa kuunnellessani syvennyin Peltolan vietäväksi silmiä avaavalle häpeämatkalle suomalaiseen historiaan, uskonnosta ja noitavainoista lähtien.

 

Peltola tarkastelee kirjassaan häpeää muun muassa varhaisen kiintymyssuhteen traumana. Läpi kirjan kuunnellessani kohtasin toistuvasti sen, miten syvästi sekä eri tavoin häpeä vaikuttaa meihin. Tiedostimme sitä tai emme. Peltola sanoittaa oman sukupuumme lisäksi, miten yhteiskunnalliset historiaan vaikuttaneet asiat ovat muokanneet käyttäytymistämme. Ja tekevät niin edelleen. Peltola tuo kuuntelijan takaisin historiasta tähän päivään oivallisesti pitkin kirjaa. 

 

“Häpeä erillistää meidät siitä, mikä on meille kaikkein luonnollisinta ja todellisinta: kehosta, elävästä yhteydestä toisiin, luovuudesta, rakkaudesta ja syvästä luontoyhteydestä. Häpeä erillistä meidät elävästä elämästä”, Peltola summaa.

 

Peltola läpikäy kirjassaan tuntemuksiamme.

 

Miten häpeän läpi kulkeminen murentaa meidän mielen vanhojen uskomuksia. Hän ohjeistaa mitä voisimme tehdä niissä tilanteissa, kun koemme menevämme lukkoon häpeämme ottaessa meissä valtaa.

 

“Pelkotilat elävät kehoissamme voimakkaina ja oman häpeän läpi kulkeminen voi olla pelottavaa”, Peltola kertoo.

 

On rohkeutta katsoa omaa häpeää ja istua sen kanssa.

 

HÄPEÄN ALKEMIA, MIKSI HÄVETTÄÄ, TYÖSTÄJÄTÄR

 

Pelkotilat voivat olla Peltolan mukaan todella ravisuttavia ja hän kertoo mistä asioista se voi johtua. Miten tärkeää on kulkea tämän pelon läpi.

 

Oman häpeätraumamme tiedostaminen ja sen kohtaaminen ovat Peltolan kirjan keskiössä. 

 

 

Onko elämäsi itsesi kaltainen?

Peltola kannustaa herättelemään omaa leikkistä sisäistä lastamme, luottamaan elämään. Häpeän trauman aktivoituessa se tulisi ottaa tilapäisenä turbulenssina.

 

Meidän tulisi uskaltaa muokata elämäämme itsemme kaltaiseksi.

 

Peltola painottaa, kuinka merkittävä osa sisäisestä ahdistuksestamme on seurausta ”vääränlaisesta” eli itselle luonnottomasta elämästä.

 

Ulkoinen elämämme vaikuttaa sisäiseen elämäämme ja sisäinen ulkoiseen.

 

Oletko tyytyväinen omaan elämääsi? Mitä häpeäsi on estänyt sinua tekemästä?

 

Näihin voi olla vaikea vastata nopeasti. Anna kysymysten jäädä takaraivoon muhimaan ja palaa omien vastaustesi äärelle hyvänä hetkenä. Suosittelen kirjoittamaan ylös vastauksesi.

 

Kirjoittaminen jäsentää ajatuksiamme.

 

Suosittelen myös: Mitä tehdä kun muiden tunteet tarttuvat sinuun, Tunnetartunta -kirja.

 

 

Kirjoitusharjoitus häpeän työstämiseksi

Voit testat yhtä tehokasta kirjoitusmenetelmää, jota käytän toisinaan omissa ohjaustilanteissani: laita ajastimeen 5 min. aikaa. Aloita kirjoittaminen, äläkä anna kynän pysähtyä tuona aikana. Kirjoita kynällä paperille, koska se on tehokkaampaa aivoille kuin tietokoneen näppäimistö. Viiden minuutin kuluttua voit antaa kynän lopettaa kirjoittamisen.

 

Tutkaile kirjoitustasi. Luulen, että yllätyt!

 

Peltola muistuttaa Häpeän alkemia -kirjassaan, miten monin eri tavoin etäännytämme itseämme elämästä, syystä tai toisesta. Ehkä teemme työtämme vain, koska se on työtämme ja joku muu ottaa vastuun seurauksista. Aina on joku muu.

 

Tässä osiossa kirjaa minuun upposi erityisesti monesti kuulemani etäännytetyt sanat kuolemasta, joita kohtaan omassa työssäni: “tuli exitus”, “hänestä tuli enkeli”, “hän poistui”, “hän nukkui pois”.

 

Liian harvoin kuulen ammattilaisten sanovan “hän kuoli”. Nuo sanat kuullessani pysähdyn, ja koen sanojen todellisen voiman.

 

Minusta niiden täytyy tulla sanotuksi. Hän kuoli.

 

Peltola kirjoittaa myös uskalluksesta katsoa muita totuuksia silmiin. Jos emme usko jonkin asian olevan totta, emme usko uhreja. On uskallettava katsoa totuutta silmiin eikä vältellä niitä.

 

Välttely ei ole tapa saada muutoksia aikaiseksi.

 

“Kun pystymme katsomaan elämän pahuutta ja viattomien kärsimystä, viattomuus pääsee esiin kun avaamme sille sydämen”, Peltola toteaa.

 

Kivettynyt sydän ei tunne myötätuntoa.

 

 

Kenelle suosittelen Kaisa Peltolan kirjaa Häpeän alkemia

Kirja sopii mielestäni heille, jotka ovat valmiita lähtemään historialliselle häpeämatkalle suomalaiseen kulttuuriin.

 

Heille, jotka ovat valmiita vastaanottamaan toisinaan kivuliailtakin tuntuvia asioita omasta historiastaan, perhesuhteistaan ja varhaisesta kiintymyssuhteestaan, joihin ei ole voinut itse vaikuttaa.

 

Heille, jotka eivät halua olla oman menneisyytensä vankeina.

 

Heille, jotka haluavat vaikuttaa omaan elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa -toimimalla eri tavoin uuden tiedon pohjalta.

 

Heille, jotka ovat valmiita kohtaamaan sekä omaa että kulttuurimme luomaa häpeää.

 

Henkisen kasvun ohjaaja Kaisa Peltola on työskennellyt vuosia häpeän parissa ja vetänyt suosittuja Häpeän Alkemia – työpajoja. Hän on koulutukseltaan ekonomi (KTM) ja työskennellyt 20 vuotta intensiivisesti liike-elämässä, kunnes 2012 hän kouluttautui henkisen kasvun ohjaajaksi. 2015 Peltola perusti oman yrityksensä ja työskentelee nyt henkisen kasvun ohjaajana ja valmentajana.

 

Lisää Kaisa Peltolasta: kaisapeltola.fi

 

Saatat löytää myös Materiaalipankistani oloasi keventävää tietoa ja harjoituksia ilmaiseksi.