Oletko miettinyt mitä laki sanoo työnohjauksesta ja sen järjestämisestä? Ehkä haluat perusteluja työnantajallesi työnohjauksen järjestämisestä tai mietit onko pakollista osallistua työnohjaukseen, jos sitä tarjotaan työpaikalla.
Käydään läpi mitä laki sanoo työnohjauksesta, kenelle työnohjaus on ja onko työnohjaus pakollista.
Mielenterveyslaki ja -asetus vastaavat kysymykseemme lakisääteisestä työnohjauksesta: työnohjausta on tarjottava henkilöstölle, joka tuottaa kunnassa tai kuntayhtymässä mielenterveyspalveluita asukkailleen. Mielenterveyspalvelujen antaminen edellyttää toimivaa työnohjauksen järjestelmää.
“MIELENTERVEYSLAKI 4 § Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Mielenterveyspalvelujen antaminen edellyttää toimivaa työnohjauksen järjestelmää.” finlex.fi
Kaikilla työntekijöillä ei siis ole lakisääteistä oikeutta työnohjaukseen, mutta mielenterveystyössä oikeus on. Terveydenhuollon puolella lääkäriliitto on kuitenkin ottanut tavoitteekseen, että kaikilla lääkäreillä olisi mahdollisuus työnohjaukseen.
”Työnohjausta koskeva lainsäädäntö on suppea ja epäselvä. Käytännössä ongelmaksi on muodostunut, ettei laki juurikaan velvoita, vaan antaa tilaa tulkinnoille. Tämä antaa työnantajalle vapaat kädet järjestää työnohjausta haluamallaan tavalla kaupunkien ja kuntien työntekijöille.” STOry, Osviitta-lehti 4/18
Vaikka lakisääteistä oikeutta työnohjaukseen ei kaikilla ole, työnohjaus on saanut jalansijaa sosiaali- ja terveysalan lisäksi myös muilla toimialoilla.
Työnohjaus on työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitäjä, osaavan esimiehen ja työterveyshuollon rinnalla.
Monet työnantajat onneksi ymmärtävät, että työkykyyn ja työhyvinvointiin sijoitetut eurot tulevat moninkertaisena takaisin. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat korkeat. Sairauspoissaolot työpahoinvoinnin vuoksi olisivat osittain epäilemättä ennaltaehkäistävissä.
Onko työnohjaus pakollista?
Saatat löytää itsesi työpaikasta, jossa työnohjausta on järjestetty säännöllisesti jo vuosia ja siitä on muodostunut yksi työyhteisön työhyvinvointia ylläpitävä voima.
Näissä tilanteissa työntekijät harvoin kokevat olevansa pakotettuja työnohjaukseen vaan pitävät sitä heille kuuluvana oikeutena, työsuhde-etuna, joka käytetään työaikana. Työnohjauksen tilaaja (esim. yritys, yhdistys, kunta) saattaa jatkaa sopimusta saman koulutetun työnohjaajan kanssa jopa vuosia.
Työnohjaukseen osallistuminen ei ole rangaistus eikä se tarkoita, että olet tehnyt jotain väärin.
Jos koet, että sinua painostetaan työnohjaukseen tai koet ettet työkiireiltäsi ehdi työnohjaukseen, ne olisivat oivallisia asioita ottaa esille työnohjaajan kanssa.
Mikäli mietit voiko työnohjaukseen pakottaa, kannustaisin ennemmin pohtimaan syitä miksi et haluaisi osallistua työnohjaukseen. Jos koet, että ryhmätyönohjaus on syystä tai toisesta ahdistava ajatus nykyisessä työyhteisössäsi, voit kysyä esimieheltä yksilötyönohjauksen mahdollisuutta.
Työnohjauksessa saavutetaan hyötyjä vain, jos prosessiin sitoudutaan.
Yksilötyönohjauksessa pystyt rauhassa ja luottamuksellisesti käsittelemään mielen päällä olevia työasioita. Jos jokin henkilökohtainen asia vaikuttaa työskentelyysi etkä halua ottaa asiaa esille ryhmän kesken, yksilötyönohjauksessa sinulla on rauhallinen tila asioiden käsittelyyn.
Mitä työnohjaus on
Työnohjaus yleistyi aluksi hoito-, sosiaali- ja kasvatusalalle ja työnohjaajan tehtävissä alkoi painottua kyky auttaa kuormittavan työn säätelyssä, vaikeiden asiakastilanteiden tutkimisessa ja ammatillisen kehityksen edistämisessä.
Työnohjaukselle ei ole vielä kyetty luomaan kokonaisvaltaista teoriaa, joka sopisi laajasti työelämän eri alueille, mutta sitä on kehitetty psykoterapioiden teorioiden ja käytäntöjen pohjalta.
Työnohjaus on prosessi, joka kestää yleensä vähintään 6kk. Usein työnohjaajat sopivat 1–3 kokeilukerrasta, joiden jälkeen tehdään päätös siitä, aloitetaanko työnohjaus vai ei. Mikäli sopimus työnohjauksesta tehdään, sovitaan myös siitä miten työnohjausta arvioidaan ja millaisin aikavälein. Tavallisesti arviointia tehdään puolen vuoden välein.
Työnohjaaja ohjaa työntekijää tutkimaan omaa työtään.
Työnohjaajat eivät anna valmiita vastauksia tilanteisiin, eivätkä ole ratkaisemassa ohjattavien puolesta haastavia tilanteita työpaikalla.
Kenelle työnohjaus on tarkoitettu
Kaikki eivät koe tarvitsevansa työnohjausta. Toiset ovat tottuneet purkamaan työtilanteita työkavereiden kesken ja se on heille riittävää. Toisilla ei ole tietoa työnohjauksesta eikä näin ollen vielä kertynyt ymmärrystä sen tuomista positiivisista vaikutuksista työhyvinvointiin.
Työnohjauksessa asioita pääsee työstämään syvemmin kuin työporukan kesken, yrityksen ulkopuolisen koulutetun ammattilaisen kanssa.
Työnohjausta toteutetaan joko työyhteisön työnohjauksena, ryhmätyönohjauksena ilman esimiestä, työparityönohjauksena tai yksilötyönohjauksena. Työnohjaus parityönä sopii muun muassa tilanteisiin, joissa organisaatiossa kaksi henkilöä tekee samaa työtä ja haluavat yhteisen työnohjauksen.
Työnohjaus on tarkoitettu niille, jotka ovat kiinnostuneita muun muassa ammatillisesta kehittymisestään, työhyvinvoinnin säilyttämisestä, työstressin ja -uupumuksen pienentämisestä, uusien ratkaisujen löytämisestä ja vuorovaikutuksien parantamisesta työympäristössä.
Lue myös: Mitä työnohjaus on
Milloin työnohjausta tarvitaan
Työnohjaus ei ole vain ongelmien ratkaisuun vaan myös niiden ennaltaehkäisyyn. Vaikka yksilötyönohjaukseen usein ajaudutaan jonkin ongelman tai akuutin kriisin saattelemana, ohjauksen vaikutukset ovat laajemmat prosessin jatkuessa.
Työnohjausta tarvitaan moniin erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi:
- Töihin liittyvien tunteiden käsittelyyn turvallisessa ympäristössä
- Oman ammatti-identiteetin kehittämiseen
- Emotionaalisesti raskaiden asiakastapausten (case) käsittelyyn
- Mielekkyyden lisäämiseen työssä
- Ajanhallinnan selkeyttämiseen
- Työstressin ja -uupumuksen vähentämiseen
- Epäselvien työtilanteiden purkamiseen
- Uusien ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiseen ja testaamiseen
- Työssäjaksamisen tukemiseen
- Työyhteisön tai yhteistyökumppaneiden vuorovaikutuksen kehittämiseen
Lisää aiheesta: Milloin tarvitaan työnohjausta
Kuka voi toimia työnohjaajana
Työnohjaajakoulutuksen järjestäjiä on useampia ja koulutuksen on oltava Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) vaatimusten mukainen.
STOry-nimike kertoo, että työnohjaaja on koulutettu Suomen työnohjaajat ry:n koulutussuositusten mukaisesti ja että hän on sitoutunut noudattamaan yhdistyksen eettisiä periaatteita. Yhdistykseen kuuluva työnohjaaja voi käyttää nimikettä työnohjaaja STOry.
STOry:n eettisiin periaatteisiin sitoutunut työnohjaaja edistää ja ylläpitää avoimuutta, luottamuksellisuutta, hyvää vuorovaikutusta ja ohjattavien oppimista. Lisäksi työnohjaaja huolehtii omasta täydennyskoulutuksestaan ja omasta työnohjauksen työnohjauksestaan.
Suomen työnohjaajat ry:n suositusten mukaan työnohjaajakoulutukseen hakeutuvalta edellytetään:
1) Kokemusta työnohjauksesta tai sitä vastaavasta ohjauksellisesta prosessista, sekä
2) Ammatillista koulutusta ja tutkinnon jälkeistä työkokemusta vähintään 5 vuotta (ei ole määritelty alaa, jolta tutkinto tai työkokemus tulee olla)
Koska työnohjausta käytetään yhä perinteisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työpaikoilla, suuri osa työnohjaajien taustoista on ko. aloilta. Työnohjaajien käyttö yritysmaailmassa on kuitenkin hienosti lisääntynyt ja myös työnohjaajien ammatillinen koulutus alkaa olla monipuolisempaa.
Yhteenveto
Vaikka lakisääteistä oikeutta työnohjaukseen ei ole muualla kuin mielenterveystyössä, työnohjaus on saanut jalansijaa sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan lisäksi myös muilla toimialoilla.
Työnohjausta toteutetaan joko työyhteisön työnohjauksena, ryhmätyönohjauksena ilman esimiestä, työparityönohjauksena tai yksilötyönohjauksena.
Työnohjaus on tarkoitettu niille, jotka ovat kiinnostuneita muun muassa ammatillisesta kehittymisestään, työhyvinvoinnin säilyttämisestä, työstressin ja -uupumuksen pienentämisestä, uusien ratkaisujen löytämisestä ja vuorovaikutuksien parantamisesta työympäristössä.
Jos koet, että sinua painostetaan työnohjaukseen tai koet ettet työkiireiltäsi ehdi työnohjaukseen, ne olisivat oivallisia asioita ottaa esille työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa asioita pääsee työstämään puolueettoman ja ulkopuolisen koulutetun ammattilaisen kanssa erikseen sovittuna aikana.
Heräsikö sinulla kysyttävää työnohjauksesta? Ota yhteyttä.