Oletko miettinyt, milloin työnohjausta oikeasti tarvitaan ja miten työnohjausta voi saada? Onko kriteerejä, joiden tulisi täyttyä työnohjausta saadakseen? Entä voiko työnohjauksella parantaa työssä jaksamista?
Työnohjaus yleistyi aluksi hoito-, sosiaali- ja kasvatusalalle ja työnohjaajan tehtävissä alkoi painottua kyky auttaa kuormittavan työn säätelyssä, vaikeiden asiakastilanteiden tutkimisessa ja ammatillisen kehityksen edistämisessä.
Kaikki eivät kuitenkaan koe tarvitsevansa työnohjausta. Jotkut ovat esimerkiksi tottuneet purkamaan työtilanteita työkavereiden kesken ja se on heille riittävää.
Työnohjauksessa asioita pääsee työstämään syvemmin yrityksen ulkopuolisen koulutetun ammattilaisen kanssa, erikseen sovittuna aikana.
Työnohjausta tarvitaan moniin erilaisiin tilanteisiin
- Töihin liittyvien tunteiden käsittelyyn turvallisessa ympäristössä
- Oman ammatti-identiteetin kehittämiseen
- Emotionaalisesti raskaiden asiakastapausten (case) käsittelyyn
- Mielekkyyden lisäämiseen työssä
- Ajanhallinnan selkeyttämiseen
- Työstressin ja -uupumuksen vähentämiseen
- Epäselvien työtilanteiden purkamiseen
- Uusien ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiseen ja testaamiseen
- Työssäjaksamisen tukemiseen
- Työyhteisön tai yhteistyökumppaneiden vuorovaikutuksen kehittämiseen
Työnohjaus ei ole vain ongelmatilanteiden purkamiseen vaan myös niiden ennaltaehkäisyyn.
Usein yksilötyönohjaukseen hakeudutaan akuutiin kriisin tai ongelman saattelemana tai esimiehen kannustamana. Ryhmätyönohjaus voi puolestaan olla jo vakiintunut käytäntö työyhteisössä, kuten monesti sosiaalialalla.
Mitä työnohjaus ei ole
Työnohjauksessa työnohjaajat eivät anna valmiita vastauksia tilanteisiin eivätkä ole ratkaisemassa ohjattavien puolesta mahdollisia haastavia tilanteita työpaikalla. Työnohjaajat eivät asetu kaikkitietävän rooliin vaikka olisi työskennellyt samalla alalla kauemmin. Nämä heikentävät ohjattavien omaa itsenäistä ongelmien ratkaisukykyä.
Työnohjaus ei ole terapiaa vaikka työnohjauksella on usein terapeuttisia vaikutuksia.
Työnohjaaja auttaa sen sijaan jäsentämään tilannetta ja löytämään siitä toimivia ja ei toimivia puolia. Työnohjauksessa saattaa myös tulla esille uusia ja yllättäviäkin näkökulmia ja toimintavaihtoehtoja, joita työnohjauksessa on mahdollista työstää.
Sinua saattaisi kiinnostaa: Mitä työnohjaus on
Onko työnohjaus työaikaa?
Työnohjaus on työaikaa eli työnohjaus toteutetaan työajalla kun se on työnantajan maksama. Työnohjauksen tavoitteena on luottamuksellisten keskustelujen kautta ylläpitää työhyvinvointia ja auttaa työntekijöitä kasvamaan ammatillisesti.
Työnohjaaja on nimenomaan työnohjaukseen koulutettu ammattilainen ja työnohjaaja osaa auttaa ohjattaviaan ammattialasta riippumatta.
Työnohjaus on työntekijöille suunnattu palvelu, joka on useimmiten työnantajan maksama. Työnantaja voi olla esimerkiksi yritys, yhdistys tai kunta.
Työnantajan maksaessa työnohjauksen, heillä on sopimussuhde työnohjaajan kanssa. Sopimuksessa määritellään työnohjauksen tavoitteet, mutta työnohjaukseen osallistuvat tuovat aina esille omat toiveensa, joiden kautta työnohjausta räätälöidään ohjattaville sopivaksi.
Monet yritykset ovat havahtuneet huomaamaan miten suuria vaikutuksia ennalta ehkäisevillä keinoilla on työntekijöiden työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen.
Työkykyyn ja työhyvinvointiin sijoitetut summat tulevat moninkertaisena takaisin.
“Sairauspoissaolojen kustannukset vaihtelevat toimialasta, palkkatasosta ja muista kustannuksista riippuen. Yhden sairauspäivän hinta yritykselle on keskimäärin noin 350 euroa, ja keskimäärin yhdellä työntekijällä Suomessa on sairauspoissaoloja 5–7 päivää vuodessa.” OP.fi
Työnohjaus on viime vuosikymmenten varrella vakiinnuttanut paikkansa sosiaali-, terveys- ja opetusalalla, mutta vallannut paikkaansa upeasti myös muilla aloilla.
Miten työnohjausta voi saada
Työnohjausta toteutetaan joko työyhteisön työnohjauksena, ryhmätyönohjauksena ilman esimiestä, työparityönohjauksena tai yksilötyönohjauksena. Työnohjaus parityönä sopii muun muassa tilanteisiin, joissa organisaatiossa kaksi henkilöä tekee samaa työtä ja haluavat yhteisen työnohjauksen.
Työnohjauksen voi maksaa myös yksityishenkilö itse suoraa työnohjaajalle. Monet yksinyrittäjät hankkivat myös työnohjausta itselleen työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja työuupumuksen välttämiseksi.
Monet työnohjaajat tarjoavat esimiehille suunnattuja yksilötyönohjauksia. Esimiestyönohjaus auttaa selkeyttämään ja vahvistamaan esimiehen roolia ja valitsemaan oikeita toimintatapoja.
Esimiehet valitaan usein henkilöistä, jotka ovat onnistuneet hyvin omissa asiantuntijatehtävissään, mutta harvemmin saavat kunnon perehdytystä muuttuvaan rooliinsa. Esimiestyönohjaus soveltuu myös lähiesimiehille ja tiimivastaville, joilla on muihin työntekijöihin verrattuna enemmän vastuuta tiimissä.
Työntekijöiden mielipiteet ja toiveet työnohjaajan suhteen ovat merkittävässä roolissa. Yksilötyönohjaus on monessa suhteessa erilaista ryhmätyönohjaukseen verrattaessa ja työnohjaajan valinta on myös selkeämpää.
Esimiehen tulisi kuulla työntekijöiden toiveet työnohjaaja valitessaan ja monilla työnohjaajilla on 1-3 kerran koeaikakäytäntö, jonka aikana työnohjaaja ja ohjattavat voivat arvioida jatketaanko työnohjausta pidemmälle. Työnohjaus on prosessi, joka kestää vähintään 6kk. ja pisimmillään useita vuosia.
Työnohjaaja ohjaa jokaista työnohjauskertaa, joka on kestoltaan noin 45 min – 2h. ohjattavien määrästä ja sopimuksesta riippuen. Työnohjausta on mahdollista saada etänä, työyhteisön toimitiloihin tai joissain tapauksissa myös työnohjaajan omiin tiloihin. Työnohjauspaikkaa valitessa kannattaa huomioida, että se ei tapahdu työntekijän omassa huoneessa eikä kokouspöydän ympärillä.
Tilan tulee olla mahdollisimman kutsuva, omasta työpisteestä erillinen ja äänieristetty, jotta luottamukselliset keskustelut eivät tavoita ulkopuolisia.
Lisätietoa työnohjaajan valinnasta voit lukea Suomen Työnohjaajat ry:n (STOry) sivuilta. Heillä on myös Etsi työnohjaaja -hakutoiminto, jonka kautta koulutettuja työnohjaajia voi hakea eri kriteerein.
STOry avustaa sivuillaan pohtimaan onko esimerkiksi työnohjaajan käyttämillä menetelmillä, hänen sukupuolellaan tai fyysisellä sijainnilla merkitystä työnohjaajaa valitessa. Hakutoiminnon kautta löytyy monia työnohjaajakoulutuksen käyneitä, mutta haasteellista voi olla löytää lisätietoa työnohjaajasta hänen nimen, sähköpostin ja puhelinnumeron lisäksi. Monilta puuttuu verkkosivut, joissa olisi lisätietoa heidän toiminnastaan. Tämä voi johtua siitä, että kaikki työnohjaajakoulutuksen käyneet eivät toimi työnohjaajina tai tekevät sitä hyvin pienimuotoisesti päivätyönsä ohella.
Yhteenveto
Työnohjaus ei ole vain ongelmatilanteiden purkamiseen vaan myös niiden ennaltaehkäisyyn. Työnohjaushetket ovat turvallisia paikkoja ilmaista, miten todella kokee oman työtilanteensa ja minkälaisia ajatuksia esim. työtehtävät tai asiakkaat herättävät.
Työnohjausta tarvitaan töihin liittyvien tunteiden käsittelyn lisäksi muun muassa oman ammatti-identiteetin kehittämiseen, raskaiden asiakastapausten käsittelyyn, työn mielekkyyden lisäämiseen, ajanhallintaan, työstressin ja -uupumuksen vähentämiseen, epäselvien työtilanteiden purkamiseen, uusien ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiseen ja testaamiseen, työssäjaksamisen tukemiseen ja työyhteisön tai yhteistyökumppaneiden vuorovaikutuksen kehittämiseen.
Työnohjausta on mahdollista saada yksilö- ja ryhmätyönohjauksena ja työnantajan maksamana tai sen voi maksaa yksityishenkilönä itse. Itse maksettuna on hyvä neuvotella työnantajan kanssa millä ajalla työnohjausta toteutetaan. Mikäli työnantaja ei tarjoa työnohjausta, 45 minuutin työnohjaus itse kustannettuna ja sovitusti ruokataukoa pidentämällä on ollut joidenkin ratkaisu tilanteeseen. Työnohjauksen voi sopia myös työpäivän päätteeksi tai ennen työvuoron alkua. Nämä ovat neuvoteltavissa valitsemasi työnohjaajan kanssa.
Työnohjaus järjestetään työajalla kun se on työnantajan maksama.
Tarvitseeko työyhteisönne lisätukea? Voit olla minuun yhteydessä matalalla kynnyksellä.