Virheiden tekemisen pelkääminen. Pelko naurunalaiseksi joutumisesta. Pelko eristämisestä omien mielipiteiden tai ideoiden esille tuomisesta. Korkea kynnys avun pyytämiseen työkaverilta ja ilo työn tekemisessä vähäistä. Kuulostaako jokin näistä tutulta?
Työpaikoilla on joskus ikäviltä tuntuvia työkavereita, joiden käytöksessä on toivomisen varaa. Jos kaikki edellä mainitut kuulostivat tutulta, psykologinen turvallisuus voi olla työyhteisössäsi alhaisella tasolla.
Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, ettei omien huolenaiheiden, ideoiden, kysymysten tai virheiden esille tuominen johda nolaamiseen, eristämiseen tai millään muulla tavoin rankaisemiseen työpaikalla. Tähän sisältyy myös uskallus tuoda esille kokemiaan epäkohtia sekä esittää muutosideoita.
Työilmapiirin ollessa turvallinen, vuorovaikutukseen liittyviä riskejä uskalletaan ottaa esille ja toisten osaamista kunnioitetaan. Työkavereihin suhtaudutaan myönteisesti vaikka kaikki ovat persoonaltaan erilaisia ja tekevät työtään eri tavoin.
Työntekijälle lisääntynyt psykologinen turvallisuus saattaa näyttäytyä stressin vähentymisenä, työtyytyväisyyden lisääntymisenä ja vahvistuneena itseluottamuksena.
Mistä tunnistaa psykologisen turvallisuuden puuttuvan
Työntekijät eivät uskalla puhua avoimesti työpaikalla, jossa psykologinen turvallisuuden tunne on vähäistä. Omia ajatuksiaan ja ideoitaan ei uskalleta tuoda esille eikä uusia toimintatapoja uskalleta kokeilla. Työntekijät ovat oppineet omien kokemusten kautta ettei suuta kannata avata, koska siitä ei seuraa mitään hyvää.
Sulkeutuminen on tuolloin ymmärrettävä tapa reagoida, koska pyrimme vaistomaisesti välttämään joutumasta ikäviin tilanteisiin.
Psykologisen turvallisuuden puuttuessa vähentynyt kommunikaatio vaikuttaa koko työyhteisöön. Kynnys avun pyytämiseen kollegalta on korkea ja ilo työn tekemisessä on vähäisempää. Paljon työyhteisön kykyjä ja luovuttaa jää auttamatta piiloon.
Suosittelen lukemaan: Milloin tarvitaan työnohjausta
Miten lisätä psykologista turvallisuutta työpaikalla
Esihenkilöiden, johdon ja tiiminvetäjien tulisi olla keskiössä turvallisen ilmapiirin luomisessa. He pystyvät omalla toiminnallaan aiheuttamaan joko turvallisuutta tai turvattomuutta työyhteisössä.
Olisi äärettömän tärkeää huolehtia siitä, että kaikki kokisivat tulevansa kuulluksi, ymmärretyksi ja heidän mielipiteidensä olevan arvokkaita. Kenenkään näkemyksiä ei tulisi väheksytä. Kehitystyö on erityisen hankalaa ympäristössä, jossa työntekijät pelkäävät puhua avoimesti.
Työnohjaus sekä tiimille että esimiehille on yksi oivallinen keino parantaa vuorovaikutusta työyhteisössä.
Lue lisää aiheesta: Mitä työnohjaus on
Työpaikoille tulisi luoda paikkoja, joissa kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen turvallisessa ympäristössä olisi mahdollista. Yhteistyön toimivuuden kannalta psykologinen turvallisuus on keskeisessä asemassa.
Harva työskentelee täysin yksin, jolloin tiimityöskentely ja yhteistyö korostuu.
Myös työntekijät voivat lisätä ja tukea psykologista turvallisuutta käyttäytymällä muita kohtaan arvostavasti, kunnioittavasti, huomioiden ja kuunnellen. Se ei tarkoita sitä, että kaikesta tulisi olla samaa mieltä.
Tarvitseeko työyhteisönne lisätukea? Minuun voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.