Jos työn tekeminen ei tunnu merkitykselliseltä, se voi alkaa puuduttaa vaikka työ ei olisi yksitoikkoista.
Työssä tylsistyminen johtuu muistakin asioista kuin siitä, ettei töitä olisi tarpeeksi. Boreoutiksi kutsuttua kokemusta on tutkinut Lotta Harju Työterveyslaitoksesta. Hänen mukaan tylsistyminen voi aiheutua, jos:
- Töissä ei opi itseä kiinnostavia uusia asioita
- Töissä ei ole mahdollista keskittyä itselleen merkityksellisiin asioihin
- Työaika hupenee muihin kuin oleellisiin työtehtäviin
Boreoutin oireina voi olla muun muassa väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja turhautuneisuutta. Siitä on useimmin myös hankalampi puhua kuin burnoutista, koska voi kokea olevansa jollain tavalla epäonnistunut tai pelkää saavansa laiskan maineen. Boreoutin syyt ovat kuitenkin monesti ihan muualla kuin työntekijässä itsessään.
Työn tuunaaminen ehkäisee leipääntymistä, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa itseään töissä kuten haluaisi. Monille tietyt ennalta sanellut työtehtävät muodostavat laatikon, jonka sisällä töitä tehdään. Tämä sopi toisille ja toisille ei.
Tylsistymisestä väitellyt Lotta Harju sanoo, että tylsistyminen on yleisempää kuin tähän saakka on ajateltu.
He jotka kaipaavat työltään ja työtehtäviltään enemmän vapauksia, saattaa tylsistyä työtehtävissään hyvin nopeasti. Kun uusi työ alkaa tuntua tutulta ja tietää mistä asioista ne koostuvat, on normaalia kaivata jotakin uutta jo hallittaviin asioihin.
Työtehtävien tuntuessa liian automaattisilta ja helpoilta, mieli saattaa alkaa askarrella muuta. Kehittyminen työssä voi jäädä vähäiseksi eikä sille välttämättä ole edes mahdollisuuksia.
Työn ei tarvitse olla täysi kymppi, jossa voi rajattomasti toteuttaa itseään ja kokea tekevänsä maailmanlaajuisesti hyvää. Ei ole mitään väärää ajatella työn olevan vain mahdollistaja muille elämän osa-alueille, jotka kokee tärkeimmiksi.
Vietämme kuitenkin työpaikoilla huomattavan osan ajastamme. Jokapäiväinen tylsistyneisyyden tunne on pitkittyessään myös kuormittavaa. Tylsän päivän päätteeksi voi olla ihan loppu vaikka kokee ettei oikeasti tehnyt mitään. Tämä voi aiheuttaa mm. syyllisyyttä, turhautuneisuutta ja avuttomuutta.
Työssä tylsistymisen tunnustaminen
Monet kokevat boreoutista puhumisen tabuna tai se koetaan nolona asiana tunnustaa. Meissä elää vahvasti kokemus siitä, että koska kaikilla tuntuu olevan kova kiire koko ajan niin itselläkin pitäisi olla. Julkisessa keskustelussakin ovat valloillaan usein työuupumukseen ja työstressiin liittyvät aiheet.
Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen yliopistotutkija Anu Järvensivu tutkii työn merkitystä. Hän on huomannut muutoksen:
Nykyään on pieni vitsaus, että asiantuntijoiden työ on ruvennut olemaan tylsempää. Automaatio ja digitalisaatio ovat tehneet työt tylsiksi. Mutta eihän kukaan kehtaa sanoa, että töissä on tylsää. Eikä kukaan kehtaa myöskään sanoa, ettei työ ole merkityksellistä.
Olemme ilman muuta erilaisia työntekijöinä. Toiset kaipaavat enemmän virikkeitä ja jotkut sietävät yksitoikkoistakin työtä tai tekevät sitä jopa mielellään. Tylsistyminen ei siis riipu alasta, sukupuolesta tai sukupolvesta. Välillä kaikilla on tylsää.
Tylsistyminen saattaa tutkimusten valossa liittyä kuitenkin ikään: neljänkympin tienoilla aletaan yleensä pysähtymään ja miettimään uudelleen omia arvoja. Silloin saatetaan havahtua oman työn tylsyyteen.
Mikä avuksi kun boreout on päällä
Innostus työssä saattaa hiipua myös silloin, kun sitä ei itse aktiivisesti pidä yllä. Vähän kuin parisuhde. Jos työsi olisi henkilö, minkälaisessa parisuhteessa kuvailisit olevasi hänen kanssaan? Onko se enemmänkin pitkä ja vakaa, intohimoinen, vaikea lokeroida, avoin suhde, deittailua, hengailua?
Omalla aktiivisuudella on merkitystä. Jotkut pystyvät itsenäisesti lisäämään enemmän mielenkiintoisia työtehtäviä päiviinsä, kuten asiakastapaamisia. Omaa ammattitaitoa voi myös kartoittaa monilla työpaikoilla koulutusten muodoissa tai erilaisilla verkkokursseilla.
Kannattaa pohtia, mikä itseään kiinnostaa ja mikä tekisi omasta työstä entistä mielenkiintoisempaa. Toisinaan vaihtamalla myös paranee eikä tylsään työhön kannata jäädä, jos kokee ettei työtehtäviin voi saada niin suurta muutosta kuin itse kokee tarpeelliseksi.
Voisit tykätä:
Milloin työstressi muuttuu haitalliseksi